Tilaajavastuulain muutokset 1.9.2015 alkaen


Lakimuutokset koskevat alihankinta- ja vuokratyösopimuksia, jotka on solmittu 1.9. jälkeen. Soveltamisalaa on laajennettu koskemaan myös muita kuin rakennusalan alihankintatöitä.Lain soveltamisen ulkopuolella ovat alihankintasopimukset, joiden arvo on alle 9000 euroa  (alv 0%).  Aiemmin  raja oli 7500 euroa.

Tilaajan selvitysvelvollisuuden piiriin on lisätty sopimuskumppanin verovelkarekisteritilanne. Verovelkarekisterissä ovat yritykset, joilla on verovelkaa vähintään    10 000 eur.  Patentti- ja rekisterihallituksen sekä Verohallinnon yhteisesti ylläpitämä Yritys- ja yhteisöjärjestelmä YTJ tarjoaa mahdollisuuden verovelkarekisterin tarkistamiseen verkossa. Rekisteritietoja ei julkaista yksityisistä elinkeinonharjoittajista.  Ammatinharjoittajien tilanteen saa erikseen pyytämällä.

Jos sopimuskumppanilla on verovelkarekisteriin merkittyä selvittämätöntä verovelkaa tai ilmoitusvelvollisuutta on laiminlyöty, tilaajan tulee pyytää verovelkatodistus velan suuruuden selvittämiseksi, minkä jälkeen tilaajan on arvioitava sopimuskumppanin edellytykset hoitaa lakisääteiset maksuvelvoitteensa.

Mikäli verovelka on merkittävä tai tilaajan olisi täytynyt tietää, että sopimusosapuolella ei
ole aikomusta hoitaa maksuvelvollisuuttaan, voidaan tilaajalle määrätä korotettu laiminlyöntimaksu.

Tilaajan on 1.9. alkaen edellytettävä sopimuskumppanilta myös selvitys työterveyshuollon järjestämisestä, mikäli yrityksessä on palkattuja työntekijöitä. Työterveyshuoltosopimusta ei vaadita yrittäjältä tai ammatinharjoittajalta. Myös lähetetyt työntekijät ovat Suomen tilaajavastuulain piirissä työterveyshuollon osalta.

Jos kyseessä on ulkomainen sopimuskumppani, joka lähettää työntekijöitä Suomeen, tilaajan  tulee jo sopimusvaiheessa selvittää työntekijöiden työnteko-oikeus ja sosiaaliturvan määräytyminen.
EU/ETA maiden kyseessä ollessa A1 (poistuva todistusmalli E101) sosiaaliturvatodistus kattaa
myös tapaturmavakuuttamisen, muiden maiden osalta tapaturmavakuutuksen tilanne on erikseen tarkistettava.

Sos.turvatodistus on työntekijäkohtainen, joten sen voimassaolo on edellytettävä kaikilta työntekijöiltä koko työntekojakson ajan. Tilaajan on siis jo sopimusta tehdessä vaadittava, että kaikkien työntekijöiden sosiaaliturvatodistukset ovat kunnossa ja voimassa jo ennen työn aloitusta.

Jos työnteko kestää yli 2 viikkoa ja lähettävällä työnantajalla ei ole vakituista liikepaikkaa Suomessa, lähetetylle työntekijälle tulee asettaa nimetty edustaja Suomessa. Edustajan tehtävänä on toimia lähettävän yrityksen puolesta tuomioistuimessa sekä vastaanottaa tämän puolesta viranomaisasiakirjoja. Edustaja on asetettava viimeistään lähetetyn työntekijän työskentelyn alkaessa, ja valtuutuksen tulee kestää vähintään 12 kuukautta siitä, kun lähetetyn työntekijän työskentely Suomessa on päättynyt.